Jokamiehen/naisenoikeudet:
Rauhoittamattomia kasveja, marjoja, sieniä ja jäkäliä voi jokainen kerätä alueilta joilla liikkuminen ei ole rajoitettu. Poikkeuksena on suojelualueet, joiden järjestyssäännöissä luonnonmateriaalien keruu on tarkemmin määritelty. Myöskään viljelyalueet eivät kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin.
Värjäysmateriaalien keräyksessä jokamiehenoikeuksien tuntemisen lisäksi myös kasvien tuntemus on tärkeää – osa kasveista ja sienistä on harvinaisuutensa vuoksi rauhoitettuja. Värjäysmateriaalien keruussa kannattaa keskittyä lajeihin joiden esiintyminen on yleistä ja kasvu runsasta.
Maanomistajan luvan tarvitset kerätessäsi jäkäliä, sammalta, naavaa tai esim. havupuiden oksia ja kaarnaa sekä lehtipuiden lehtiä, kuorta ja tuohta. Muistathan ettei kaarnaa, kuorta ja tuohta saa koskaan ottaa elävistä puista. Lisää jokamiehenoikeuksista: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet
MATERIAALIEN KÄSITTELY JA SÄILYTYS
Kerää luonnonmateriaalit mielellään kuivalla säällä – joskin jäkälät ja sammalet irtoavat parhaiten kosteina. Puiden kaarna ja kuori irtoaa helpoiten keväällä, kun kasvukauden alettua nesteet alkavat vapautua. Niitä voi kuitenkin kerätä läpi vuoden kuten myös naavoja, jäkäliä, kääpiä, sammaleita, havuja ja käpyjä. Ylivuotisissa kävyissä on eniten väriainetta - niitä on helppo kerätä maasta.
Kasvit ja lehdet kerätään yleensä kasvun ollessa täydeimmillään ja kukinnot kukkeimillaaan – eli juhannuksesta aina kesän lopulle. Sienet käyvät värjäykseen vielä vanhoinakin – tosin silloin niissä yleensä on hyönteisiä ja toukkia mikä ei tee käsittelystä kovin mielekästä. Tuoreita kasveja tarvitaan vähintään 1-1,5 kg yhtä painoväriannosta varten.
Mikäli et käytä kasveja heti tuoreina ne tulee laittaa kuivumaan keräämisen jälkeen mädäntymisen ja hyönteistuhojen välttämiseksi. Kokonaan käytettävät kasvit voi kuivata pienissä nipuissa ripustettuna ilmavaan, auringolta suojattuun paikkaan. Kukat, lehdet, jäkälät, sienet yms. on hyvä kuivata ilmavalle alustalle levitettyinä esim. sanomalehtien päällä. Koska sienet sisältävät runsaasti kosteutta ne pitää viipaloida. Kuivumista voi nopeuttaa esim. saunan jälkilämmössä.
Kuivattuja kasveja tarvitaan vähintään 100-150 g yhtä painoväriannosta varten.
Muista nimetä kuivattavat värjäyskasvit ennen kuivatusta, koska kuivien kasvien (sienien, jäkälien yms.) tunnistus on hankalaa. Säilytä kuivatut kasvit paperipusseissa tai esim. sanomalehtiin käärittynä
kuivassa paikassa.
MUUTAMIA YLEISIMPIÄ KOTIMAISIA VÄRIKASVEJA JA SIENIÄ
Keltaisen/vihreän sävyjä:
apilanlehdet, koiranputki, siankärsämö, nokkonen, pietaryrtti(kukat), koivunlehdet, poimulehti, maitohorsma, lepänlehdet, koivun- ja kuusennaava, islanninjäkälä, kangasmyrkkyseitikki, kuusenleppärousku, pajunlehdet, kanerva, suopursu, niittysuolaheinä, sipulinkuoret, lupiini, taulakääpä, pökkelökääpä
Ruskean sävyjä:
koivunkuori, lepänkuori, pajunkuori, tuomenkuori, kuusenkävyt, männynkävyt, islanninjäkälä,
taulakääpä, poronjäkälä
Harmaan sävyjä:
tammen lehdet, katajan havut, kuusen neulaset
Oranssin/punaisen sävyjä:
veriseitikki, verihelttaseitikki, hurmeseitikki, kaneliseitikki, punavyöseitikki
Sininen: suomuorakas
Luonnonväreillä värjääminen on aina yllätyksellistä. Samasta kasvilajikkeesta saatava väri vaihtelee kasvupaikasta, keruuajasta sekä vuotuisista kasvuolosuhteista johtuen. Värjättäviksi materiaaleiksi sopivat luonnonkuidut, joista villaan ja silkkiin saadaan luonnonväreillä kestoltaan ja voimakkuudeltaan paras värjäystulos.
LISÄTIETOJA LUONNONVÄREISTÄ:
www.varjarikilta.fi, www.varikeskus.com, www.coloria.net, www.tetridesign.com
KIRJALLISUUTTA:
Terttu Hassi: Luonnonväreillä värjääminen, WSOY
Erik Sundström: Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä, MÄKELÄ
Carla&Erik Sundström: Sienivärjäys, OTAVA
Anna Karoliina Tetri: Luonnonvärjäys, MULTIKUSTANNUS
Sienivärjäys, MOREENI
Aittomäki Riitta, Colliander Hans, Kotiranta Heikki: Luonnosta väriä lankoihin, TAMMI
AV
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.